26. maaliskuuta 2013

Kehityspostaus osa I - Sukkahevosista kangashevosiin

Miulta toivottiin postausta, jossa näkyisi kehitykseni vuosien varrella hevosten ja varusteiden teossa. Sain viikonloppuna viimein kaiveltua porukoiden ikivanhaa pöytäkonetta, jonka uumenista löyty niitä tarpeellisimpia kuvatuksia aivan keppihevosharrastukseni alkumetreiltä. Aloitetaanpa vaikka niistä hevosista. Tää tulee kahessa osassa ku noita heppoja oon tehny yli 200 ni kuvien läpikäymisessä on iiiiihan vaan hiiiiiukkasen hommaa. Ja pahoittelen aivan jäätävää kuvanlaatua, rajauksia ja kuvien kertakaikkista tekniikanpuutetta!! Kuolen ehkä häpeään ku julkasen tällasia hirvityskuvia. But no can do. Voitte samalla vetää omia johtopäätöksiänne miun valokuvaustaitojenki kehityksestä.

 Kuten monen muunkin, myös miun ensimmäinen keppiheppa oli laatuaan sukkaponi. Tässä näkyy Titanin alkupräinen ulkomuoto, myöhemmin se sai uudet silmät ja sieraimet. Allaolevista sukkaponeista Titan, Larissa ja Delta löytyvät tallista edelleen ja ne olivat kolme ensimmäistä keppariani. Alinna oleva kimo Cassiopeia eli Cassu kuului ensimmäisten kymmenen hevosen joukkoon ja lahjoitin sen aikanaan kaverilleni.

 




Eipä aikaakaan kun kokeilin ommella kankaasta ponin. Ensimmäisen valmistui vuonna 2004 vapaatyönä seiskaluokan käsityötunnilla. Star Dust eli Dusty oli kaksipalainen ja suuton. Ei nykymittapuun mukaan tosiaankaan mikään kedon kaunein kukkanen, mutta niihin aikoihin varsin mukiinmenevä.


Jokunen viikko Dustyn jälkeen seurasi jäätävä fiasko, muurahaiskarhua muistuttava Sirius. Taustatietona kerrottakoon, että kaakkerosta unohtuivat ompeluvaiheessa saumavarat, joten se selittänee jonkin verran pään pitkulaisuutta. Oh dear... :D Sirius oli siis toinen kangasheppani ja ensimmäinen koekappale, jolle tein myös suun.


Kolmas kangasheppa alkoki sit jo muistuttaa ihan hevosta. Kyseessä vuonistamma Luna. Ja tämä neiti oli myöskin ensimmäinen netissä julkaistu, pystyharjainen vuonohevonen.


Sitten seurasi sekalainen seurakunta enemmän tai vähemmän epämuodostuneita kakspalasia poninpalleroita, mm. welshori Gavotti, joka oli edestä katsottuna supersöpö, mutta sivulta aivan järkyttävä, muotopuoli pahkura ja suurileukainen sekä pienikaulainen mustangitamma Marsipan.

 




Näiden kaikkien alkupään kangashevosten yhdistäviä piirteitä olivat suuri koko, kaksipalaisuus, nappisilmät, täytetyt korvat ja avattu harja. Käytin siihen aikaan ompelukonetta kaiken muun paitsi suun ompelemiseen.

Zaphirin ja Zephyrin kaksipalaiset versiot, Zaphir muistutti enemmän mammuttia ku arabia.
Jonkin aikaa kestäneen kaksipalahevosputken päätteeksi kokeilin kolmipalaisen hevosen valmistamista ja welshori Firenze sai alkunsa.



Totesin, että kolmipalaisesta hevosesta saa paljon helpommin haluamansa muotoisen kuin kaksipalaisesta (vaikka sitä ei kyllä tästä punkeroponista huomaakaan), joten Firenzen jälkeen en enää ommellut kaksipalaisia ollenkaan. Siirryttyäni kolmipalaisiin, ompelin edelleen koneella ja hevosteni koko oli suuri. Firenzen jälkeen tein suomenhevosori Leimun. Sitä seuraava friisiläistamma Midnight's Moonbeam oli viimeinen koneellaompelemani hevonen ja siitä pääsemmekin seuraavaan kehitysjaksoon, jonka kokoan ensi postaukseen.





6. maaliskuuta 2013

Sneak peek

Tässä pieni sneak peek lähipäivinä myyntiin tulevista aaseista. :}

(Kiinnostuneet tarkkailkaa sivuja, aaseja ei voi varata etukäteen ja tarkkaa hintaa en vielä oo miettiny.)

23. helmikuuta 2013

Tilannekatsaus

Pahoittelen suuresti hiljaisuuttani sivujen ja blogin puolella, mutta sille on hyvä syy. Miulle on tapahtunu ihan hirveesti tässä kolmen viimesen viikon aikana:

1. Sairastuin ekaa kertaa kaheksaan vuoteen kunnon kuumeeseen ja olin vuoteenomana melkein koko viikon.
2. Samaisella viikolla sain tiedon, että sain viimein töitä!
3. Koneeni päätti hajota, joten bye bye kuvankäsittelyohjelmat yms.
4. Muutin seuraavalla viikolla Keski-Suomeen ja aloitin työt.
5. Muutin viime viikonloppuna taas uuteen asuntoon, koska edellisessä hais tupakka.

Tää on siis ollu aikamoista härdelliä mut jospa sitä nyt viimein sais asetuttua aloilleen ja palailtua normaaliin arkeen! Ostin jo uuden koneenki, mut pitää vielä hommata uus kuvankäsittelyohjelma yms. Keppiheposet on vielä Lappeenrannassa, mutta kaikki muu kepparisälä on täällä. En oo vielä päättäny, kiikutanko ne heposet tänne koristeeksi vai annanko olla siellä.

Miulla on valmiina yks myyntipolle, mustankirjava tinker ja se olis tarkotus laittaa ehkä ens viikolla myyntiin. Aasit ei oo sattuneista syistä edistyny, en oo yksinkertasesti kerenny. Mut kyllä neki sieltä joskus valmistuu.

Palaan pian IST:n pariin, kunhan ensin saan elämäni kunnolla järjestykseen! :)

6. helmikuuta 2013

Sailan kangasvarastot

 Nyt kun kankaiden makuun päästiin, niin vilautan heti perään miun kangasvarastot. Ensimmäisessä kuvassa on kaikki keppihevosia varten hommatut kankaat ja toisessa on sekalainen seurakunta kankaita, joita en syystä tai toisesta käytä keppihevosiin.

 
 Vasemmalla miun suurin aarre: velboaväriskaala, jota oon keräilly koko elämäni. Ne on jemmassa inspiraation varalle ja näinollen ne ei kuulu miun tilarikangasvalikoimiin. Miun on aina pakko ostaa velboaa, jos törmään sellaseen väriin, jota en vielä omista, se on miun lempikangasta. Keskellä fleecet. Heppaväreistä taitaa puuttua tällä hetkellä vaan tummanharmaa, joka ei taida olla nyt tällä sesongilla kangaskauppojen valikoimissa tai ei ainakaan oo sattunu silmiin. Oikeella tekoturkikset.

 
Tämä läjä sisältää kaikkea sekalaista. Kankaita, joista en niiden ominaisuuksien vuoksi tykkää tehä hevosia, kankaita, joista ei enää riitä kokonaiseen hevoseen ja kankaita, jotka on värinsä puolesta täysin sopimattomia hevosiin. Ne oottelee parissa muovipussissa, että keksin niille jotain käyttöä joskus ajallaan.