Vuoden viimeiset

Määrittelemättömän rotuisen päistärikön ja mustan shiren myötä toivotan jokaiselle

 Onnellista uutta vuotta 2014!

Tilauksia otetaan jälleen vuoden vaihduttua vastaan.

Jouluarvonnan tulokset

Arvonnassa oli mukana 78 arpaa ja onni suosi seuraavia henkilöitä:

1) Tuuva

2) Anni-Matilda M.

 

Otan voittajiin yhteyttä sähköpostilla mitä pikimmiten. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnittelut voittajille! :)

Haastetta elämään!

En ole pitkään aikaan ehtinyt näpertämään mitään yksityiskohtaista, sillä tilarit ovat vieneet kaiken aikani. Nyt kun on enää yksi tilausheppa ennen vuodenvaihdetta ommeltavana, ajattelin käyttää pienen lomani tekemällä pitkästä aikaa jonkin oman projektin ja te lukijat saatte auttaa siinä.

Haastakaa minut jäljittelemään mahdollisimman yksityiskohtaisesti jotain varustetta, mieluusti suitsia tai riimua ja linkittäkää hyvälaatuinen kuva haasteestanne kommenttiboksiin. Valitsen ehdotuksista yhden, joka inspiroi minua eniten ja toteutan sen tässä lähiaikoina, kun selviän viimeisestä tilarista ja löydän varusteiden näpertämiseen tarvittavan kipinän.

Nyt voit seurata blogia myös Bloglovinin avulla!

Keppihevosen täyttäminen

    Vinkkejä keppihevosen täyttämiseen videomuodossa.

Näin teet yksinkertaiset nivelkuolaimet

    Kuolaintentekovinkki videomuodossa.

Blogin jouluarvonta!

Sadan lukijan ja joulun kunniaksi laittakaamme pystyyn arvonta! Koska saimme suurimmassa osassa Suomea ankean, mustan joulun, palkintona on kahdelle onnekkaalle heijastinrintaremmi ja heijastinpehmusteita suitsiin. Kaikissa palkinnoissa on tarrakiinnitykset. Rintaremmien ympärysmitta on säädettävä, 50-55cm ja heijastinpehmusteiden pituus on 11 cm.

Osallistumisohjeet

☆ Voidaksesi osallistua arvontaan, sinun täytyy olla liittynyt blogin lukijaksi.
☆ Osallistu laittamalla kommentti tämän postauksen alle niin, että olet kirjautuneena sisään Google/Bloggertunnuksillasi. Laita osallistumisviestiin myös sähköpostiosoitteesi. (En julkaise viestejä näkyville, ei siis pelkoa osoitteiden väärinkäytöstä.)
☆ Ylimääräisen arvan voit ansaita mainostamalla arvontaa omassa keppihevosblogissasi (ylintä arvontakuvaa saa halutessaan käyttää kuvituksena). Linkitä myös blogisi osallistumiskommenttiisi, jos haluat käyttää tämän mahdollisuuden.

Osallistumisaikaa on tämän viikon sunnuntaihin, 29.12. klo. 18 saakka. Onnea matkaan!

Olkoon joulun aika riemua tulvillaan, tuokoon uusi vuosi onnea tullessaan

Rauhaisaa joulua kaikille Iisan tallin kävijöille, blogin lukijoille ja joulukalenteria seuranneille! Yön aikana blogille oli kuin joululahjaksi ilmestynyt 101. lukija ja kiitokseksi siitä ajattelin hieman lahjoa teitä, mutta en vielä näin aattona, jolloin saatte muutenkin lahjoja, vaan vasta huomenna tai ylihuomenna, varsinaisina joulupäivinä. Palaillaan siis asiaan!

Illalla julkistan kuvat viimeisistäkin joulutilareista, en ole niitä aiemmin viitsinyt esille laittaa, sillä ne saattavat paljastua jonkun paketista tänään.

Tallin joulukalenteri on esillä vielä tämän kuun loppuun, sitten alkaa uusi vuosi ja uudet kujeet.

Mitä ihaninta joulua, syökää hyvin ja nauttikaa lomasta!

Tallin osoite muuttui!

Iisan talli siirtyi tänään omalle domainille, sillä suuren kävijämäärän vuoksi Websin kaista ei enää riittänyt.

Uusi osoitteemme on:

http://iisantalli.net

Hevosten sivut eivät vielä toimi, vaihdan mahdollisesti niiden ulkoasun samalla kun muutan ne pois Websistä.

Näin valmistuu tilari

Lähestulkoon sama juttu löytyi joulukalenterin eilisestä luukusta, mutta arvelen tämän olevan lukijoita kiinnostavaa materiaalia, josta on iloa myös joulun jälkeen. Kyseessä on viimeinen tilari, jonka piti olla aatoksi valmis. Tämän jälkeen on vielä kaksi heppaa jonossa tälle vuodelle, urakkani on viimein loppusuoralla! Näin siis valmistuu Sailan kätösistä lähtöisin oleva tilaushevonen.

 

Tilarin tekeminen alkaa aina tilauslomakkeen tsekkaamisesta. Pyyntönä oli tällä kertaa punarautias issikka tähdellä ja suitsilla. Koska minulla ei ollut sopivanväristä fleeceä, mutta varastoista löytyi kutakuinkin täydellistä velboaa ja siihen mätsäävää lankaa, pääsi tämä upea kangas nyt käyttöön. 

En piirrä jokaista hevosta varten omia kaavoja, vaan minulla on käytössä rotukohtaiset kaavat, joita päivitän aina tarpeen vaatiessa. Piirrän hevosen kummankin puolen erikseen kankaalle kaavan avulla, jotta puolista tulee täsmälleen samankokoiset, mikä on yksi suoran hevosen edellytyksistä.

Terävät kangassakset ovat kaiken a ja o, niillä kankaat saa leikattua just eikä melkein. Nämä kyseiset sakset on pyhitetty ainoastaan kankaille, en leikkaa niillä koskaan mitään muuta. Sen vuoksi ne ovatkin pysyneet täydellisen terävinä jo viitisen vuotta ja ovat kenties rakkain työvälineeni.

Ompelen kaikki hevoset alusta loppuun käsin, pienin pistoin. Näin saumoista tulee siistejä ja kestäviä, eikä hevoseen synny kaareviin kohtiin ryppyjä täyttäessä, kuten helposti käy koneella ommellulle hevoselle.

Ompelun jälkeen käännän hevosen huolella oikein päin. Varmistan, että erityisesti suun ulkonurkat ovat täsmällisesti kääntyneet.

Saan paljon samanmittaisia harjalankoja kerralla kieputtamalla suuren määrän lankaa laatikostoni nuppien ympärille. 

Issikka tarvitsee tuuhean hulmuharjan ja tällä kertaa otuksen sullominen kirjekuoreen ei ole ongelmana, sillä tilaaja tulee sen oveltani hakemaan, joten lankoja on iso läjä.

Täytön jälkeen kiinnitän aina ensin korvat, sillä ne määrittävät silmien ja harjan sijainnin.

Yleensä teen harjan seuraavaksi, sillä inhoan silmien ja sierainten kiinniompelua, mutta tällä kertaa halusin tämän inhotusvaiheen äkkiä pois alta. Tein turpaan pienen tummennoksen ennen sierainten neuloittamista. Silmät, sieraimet ja merkit ompelen aina kiinni käsin, sillä liimatut osat alkavat usein repsottaa rumasti vähän ajan päästä. Kuumaliimaa en etenkään käyttäisi missään tekovaiheessa, ompelemalla lopputulos on kaikkein siistein ja kestävin.

Harjan tekemisestä tykkään eniten, sillä se on helppoa ja nopeaa. Tämän kaverin paksu harja tosin vaati hieman erikoistoimenpiteitä, sillä kiinnitin harjakset tupsuina lankojen yksittäin solmimisen sijaan. 

 Lopuksi vielä kepin kiinnitys ja valopilkut herättämään heppa henkiin. Suitset tein aidosta nahasta ja lisäsin otsapantaan vielä tilaajan toiveen mukaiset strassit kuvien ottamisen jälkeen.

En valitettavasti aio paljastaa tekovaiheita sen täsmällisemmin, tämän postauksen tarkoitus kun ei ole olla keppihevosenteko-ohje.

Erikoistilauksia

Nämä kolme kaveria on toteutettu oikeiden hevosten mukaan ja ne matkaavat toivottavasti pian uuteen kotiinsa eräälle ratsastuskoululle.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Muistakaahan kaikki kiinnostuneet käydä osallistumassa tämänpäiväisen joulukalenteriluukun arvontaan!

Joulusesongin ensimmäiset tilarit

Mahdollisuus vaikuttaa IST:n joulukalenterin sisältöön!

Joulukuu lähestyy kovaa kyytiä ja on aika aloittaa tallin perinteisen joulukalenterin valmistelu. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kalenterin sisältöön esittämällä toiveita siitä, mitä toivoisit luukuista paljastuvan. Suurin osa blogin lukijoista lienee seurannut edellisten vuosien kalentereita, mutta niille, jotka eivät ole moisista koskaan kuullutkaan, kerrottakoon, että menneinä vuosina kalenterista on löytynyt mm. jouluisia ohjeita, palapeleja, kilpailuja, arpajaisia ja tarinoita.

Jos haluat esittää yhden tai useamman luukkutoiveen, laita kommenttia tämän postauksen alle tai Iisan tallin vieraskirjaan. En julkaise toiveita sisältäviä viestejä, jotta jännitys säilyy, mutta kirjaan itselleni ylös kaikki sellaiset ideat, jotka tuntuvat minusta kivoilta ja toteuttamiskelpoisilta. Toiveita saa esittää tästä päivästä eteenpäin jouluaattoon asti.

Hevosenteko-ohjetta ei valitettavasti ole kalenteriin tänäkään vuonna tulossa, joten sen toivominen on turhaa. ;)

Joululahjatilarit

Jos joululahjatoiveenasi on tilaushevonen Iisan tallilta, laitathan tilauksen tulemaan 15.11. mennessä! Tätä myöhemmin saapuneet tilaukset eivät välttämättä ehdi valmistua jouluksi. Tilausohjeet löytyvät täältä.

Arvonnan voittaja

Arvonnan voitti anonyymi, jonka sähköposti alkaa sanalla emma. Voittajaan on otettu yhteyttä. :)

Oikea vastaus: 23 vuotta. 

Kiitos kaikille onnitelleille ja onnea voittajalle! :)

Synttäriarvonta!

Nyt ei suinkaan ole kyse IST:n synttäreistä, vaan Sailan muumioitumisprosessista. Ja kysymys kuuluu:

Montako vuotta Saila täytti?

Kaikkien oikeinvastanneiden kesken arvotaan pieni yllätyspalkinto. Osallistua voit kommentoimalla tähän postaukseen arvauksesi tämän vuorokauden sisällä. Liitäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi tai jonkinlaisen nimimerkin, jotta saan voittajaan yhteyden! Voittaja ja oikea vastaus julkaistaan huomenna johonkin aikaan päivästä.

Kurkistus menneisyyteen - IST:n tilat

Miulta on kyselty suhteellisen paljon IST:n asukkaiden tallista. Karu totuus on, että tällä hetkellä heppani seistä napottavat talomme yläkerrassa vierassängyn päädyssä. Luovutin tallini varastokäyttöön muutettuani ensimmäistä kertaa pois kotoa ja vaikka väliaikaisesti tänne taas palasin, koen tallin turhaksi kun en keppareita enää harrasta muuten kuin käsityömielessä.

Harrastuksen kulta-aikoina miulla sen sijaan oli jos jonkinmoista tallia. Kaivauduin ikivanhojen kuvatiedostojeni kätköihin ja kalastelin sieltä muutaman havainnollistavan kuvasen. Pahoittelen kuvien kertakaikkisen jäätävää teknistä laatua, Photoshopkaan ei näitä pelasta, sekä uudenlaisia vesileimoja. Kuvat ovat niin sillisalaattia, että tällä tavalla toteutettuna tuo vesileiman teksti näkyy edes jotenkuten.

Mutta aloitetaanpas aikamatka IST:n tallitilojen historian pyörteisiin!

Aivan ensimmäinen talli sijaitsi kaksiovisessa vaatekaapissa. Kuva on vuodelta 2005 ja asuimme vielä silloin ahtaassa kerrostaloasunnossa Lappeenrannan keskustassa.

Gavotti, Luna, Dusty, Cassu, Troija, Nipsu, Titan, Delta ja Andromeda.

Tuonhetkiseen hevoskatraaseen kuului myös Larissa, liekö ollut Iidalla ylläpidossa kuvan ottamisen aikaan, kun Iidan Nipsu näkyy puolestaan löytyvän miun vaatekaa- siis tallista.

Kovin montaa vuotta ei onneksi tarvinnut ankeassa keskustassa kepruilla, sillä ostimme oman talon huomattavasti syrjäisemmästä paikasta, metsien ja peltojen keskeltä. Tällöin toteutui kaksi suurta unelmaani: oma huone ja oma tallirakennus. Sain käyttööni puolet autokatoksen yhteydessä olevasta lämmittämättömästä ulkovarastosta. Kiinteitä karsinoita en saanut rakentaa, mutta olipa sentään ihan oma tila hevosille talon ulkopuolella! Seuraavat kuvat ovat vuodelta 2006.

Näkymä ovelta.

Hevoskatras on hieman kasvanut vuoden mittaan.

Käytävälle sai tarvittaessa kaksikin heppaa seisomaan harjauksen ajaksi.

Nämä naulakot ovat varastossa vieläkin, tosin suitset olen pelastanut sisälle lämpimään.

Tallin katonrajassa kiersi pari hyllyä, joissa säilytin heppojen harjapakkeja.

Vuonna 2007 pistin tallia hieman uusiksi, hepat saivat jonkin sortin karsinahkot. Järjestys pysyi kuitenkin pitkälti samana. Tällaisena talli pysyi sen purkamiseen saakka. Hevoskanta vaihtui toki vuosien varrella.

Seinälle pääsi myös loimiteline.

Ratsastuskenttänä toimi suuri suorakaiteen muotoinen ruohoalue pihassamme, aivan tallin vieressä. Hyppäsin todella paljon ennen kuin innostuin kouluratsastuksesta ja jossain vaiheessa käytössä oli tämännäköistä estekalustoa.

Tarhat muuttivat paikkaa vuodenajan mukaan. Aluksi miulla oli ties mitä epämääräisiä viritelmiä ympäri pihaa, mutta pikkuhiljaa tarhojen paikka vakiintui kentän vieressä kohoavan, pienen kallion laelle.

Tämä toimi jonain kesänä tammojen laitumena.

Oriit ja ruunat puolestaan laidunsivat/tarhailivat tämännäköisissä kyhäelmissä.

Jonain talvena tarhoiksi oli näemmä aidattu ratsastuskentän takaosa. Hanin runko hienosti osana aitaa.

Iloista mieninkiä oritarhoilla kallion päällä.

Vitsit että on ikävä noita aikoja. Mutta niin se vaan menee, että lapsuus loppuu aikanaan ja mielikuvitus hiipuu sen myötä.