Iisan tallin blogi: elokuuta 2015

25. elokuuta 2015

Syyskuun tilausjonopaikkojen arvonta // ARVONTA OHI

ARVONTA ON OHI ELI TÄMÄN KUUN ARVONTAAN EI VOI ENÄÄ OSALLISTUA!
Onnekkaimmille on lähetetty sähköpostia. Seuraava arvonta järjestetään syyskuun puolivälissä.

Nyt olisi jälleen paikkoja jaossa tilausjonoon. Pystyn ottamaan 5-6 tilausta syyskuulle. Opintoni alkavat jälleen syyskuussa, joten hepat saattavat valmistua melko hitaalla aikataululla.

Voit osallistua syyskuun tilausjonopaikan arvontaan kommentoimalla sähköpostiosoitteesi tämän postauksen alle (julkaisen kommentit, joten ilmoitathan, jos et halua osallistumistasi näkyviin alle esim. lahjatilaustapauksessa, tällöin otan sen talteen ainoastaan koneelleni). Mainitse myös lyhyesti, minkälaisen setin olet ajatellut tilata, esim. hevonen, luksusmeksikolaiset ja perusriimu (tämän ei tarvitse olla vielä lopullinen päätös, kunhan vain saan osviittaa tulevan työn määrästä).

HUOM! Tutustuthan ennen osallistumista huolellisesti TILAUSSIVUUN JA MYYNTIEHTOIHIN! Osallistumisaikaa on tämän kuun loppuun, maanantaihin 31.8. klo. 17 asti, jonka jälkeen suoritan arvonnan ja olen sähköpostitse yhteydessä jonopaikan saaneisiin.

Vain yksi hevonen ja vain yksi osallistuminen per tilaaja.

Tietoa loppuvuoden tilausjonopaikoista ja joululahjatilauksista

Otan joululahjatilaukset syyskuun puolivälin jälkeen, sillä minun pitää muuttaa lokakuussa loppuvuodeksi nykyisestä kämpästäni remonttia pakoon. En ota kangasvarastojani mukaan, sillä väliaikaisasuntoni on jo valmiiksi kalustettu, enkä voi roudata sinne juurikaan mitään ylimääräistä vaatteideni lisäksi, joten leikkaan ommeltavat hepat matkaan syyskuussa ja teen niitä uudessa kämpässäni opiskelukiireideni mukaan siinä tahdissa kun ehdin. Tähän loppuvuoden jonoon otan 15-20 heppaa ja ne ovat vuoden viimeiset tilaushevoset.

Lopuksi vielä jokunen kesällä valmistunut heppa.

14. elokuuta 2015

ECP & CRB Eventing

Heinäkuun loppupuolella osallistuin elämäni ensimmäisiin keppihevoskisoihin. Kht Eclipsen ja Kht Caribian kenttäkisoissa oli niin lystikäs senioriharrastajille suunnattu luokka, Senior Cup, jossa rataesteet oli meille harrastajafossiileille soveliaat 10-20 cm ja kouluratana erittäin simppeli Helppo C, että en kertakaikkiaan voinu vastustaa kiusausta ja lähdin pelleilemään muiden mukana! Miun pari omaa, Helsingissä koristeena olevaa heppaa oli vähän turhan totisia ratsuvalintoja tällaseen tapahtumaan, joten sain Maikkenilta lainaan paljon soveliaamman poniinin, ompelukoneaskelluksen omaavan ralliponi-Svanten. Ja tottahan toki russponimenoon sitte piti eläytyä ku kerran leikkiin oli ryhdytty!

Ensimmäisena vuorossa oli rataestekoe ja Svanteponi veti ihan täysiä, njiuuuummmmmmmmm.

Sitte siirryttiin kouluratsastuskentälle ja mennä kipsutettiin sievin pienin poninaskelin, paitsi temponlisäykset oli taas njiuuuuuummmmmm ja radalta poistuttiin hupsheijaa käynnin sijaan kiitolaukassa.

Maastoesteet oli viimosena ja ne me viipotettiin menemään tukka putkella, tiukoilla kurveilla.

Päätön kaahaustaktiikka tuotti hedelmää ja napattiin pikku-Svanten kanssa Senior Cupin voitto.

Enpä olis koskaan uskonu kisaavani keppihevosella. Etenkään tämän ikäsenä, kaikkeen sitä ihminen ryhtyyki. Mut oon sitä mieltä et elämää ei pidä ottaa turhan vakavasti ja ainaki viihdearvoltaan tää esitys tais olla ihan menestys. Maikken ystävällisesti kuvas miun suorituksen kaikessa koomisuudessaan videolle, joten tässäpä blogin lukijoillekin päivän naurut, olkaatte hyvät!

Senior Cupin lisäks kisoissa oli kaks vähän totisempaa luokkaa, Bronze Trophy ja Grand Prix Cup, joiden este- ja kouluradat oliki sitte ihan omaa luokkaansa! Etenki GP:n estekorkeudet hipo jo taivaita, eikä miun käsityskyky riitä, kuinka nuoretkin tirppanat loikki ja pinko niistä yli sellasta kyytiä. Nostan hattua, se oli jo ihan totista urheilua. Kilpailujen järjestäjät olivat nähneet valtavasti vaivaa, radat oli paitsi teknisesti, myös visuaalisesti kertakaikkisen upeita ja oivaltavia. Etenki maastoesterata oli jotain aivan mieletöntä, siellä oli vesihaudat ja kaikki! Tää harrastus on kyllä menny valtavin harppauksin eteenpäin niistä vuosista ku ite pienenä harrastelin jossain takapihan pusikoissa. Melko sanattomaks vetää. Hieno päivä, huikeita suorituksia ja loistavat kannustusjoukot!

Rataesteitä.

Ensimmäinen maastoeste: Drive-Thru

Borgerliga huset

Beachjump

Vesiasteen A-osa: Avoid water

Vesiesteen C-osa: Hippopotamus amphibius

Suurkiitos kaikille mukanaolleille ja tietysti aivan erityiskiitos kilpailujen järjestäjille, Sohville ja Essille! Mahtavaa työtä!

12. elokuuta 2015

Ivaloseikkailu

Puuh, jos sitä viimein yrittäs pikkuhiljaa, postaus kerrallaan päivitellä tätäki blogia ajan tasalle! Jonkin verran on nimittäin keppihevoshappeningeja ollu viime aikoina ja kerranki miulla on niistä jopa kuvamateriaalia! Ensimmäisenä vuorossa on Ivaloseikkailu.

Me lähettiin heinäkuun puolivälissä porukalla moikkaamaan Varjaa Ivaloon. Startattiin yöjunalla Helsingistä Maikkenin ja Kuran kanssa ja seuraavana aamuna Rovaniemellä seurueeseen liitty vielä Niitti ja Kiiapa. Makasin junassa puol yötä lattialla penkin jalkatilassa, olenhan matkakokoa mukavuussyistä. Toinen puolikas istuttiin penkkien takana Kuran kanssa puolikoomassa tuijottaen epätoivosina tuskastuttavan hitaasti matelevaa kelloa. Bussimatka Rovaniemeltä Ivaloon sit puolestaan meniki pilkkien ja saapumispäivän iltana sammuttiin kyllä ku saunalyhdyt pitkin Varjan kämppää.

Meno oli oikein lystikästä kaikki ne neljä päivää, jotka yhdessä vietettiin. Turistiin mukavia, ahmittiin herkkuja, ommeltiin poneja ja käytiin ihastelemassa Ivalon upeita maisemia niin päivisin kuin keskellä yötöntä yötä. Tämän postauksen kuvista kiitos kuuluu Varjalle ja Kuralle ja kuvissa vilahtelevasta hevoskatraasta suurin osa on Varjan käsialaa.

Reissun kauneimpia hetkiä oli ehkä eräs öinen maastorymyäminen pitkin usvaisia metsäniittyjä ja järvenrantaa, matalalla loimottavan auringon kultaama taivas kattonamme. Innostuttiin kaikki lapsukaisista vanhuksiin tolla taipaleella pelleilemään enemmän tai vähemmän kameran edessä ponien kanssa, oli niin muikeet maisemat ja mahtava tunnelma.

Toisena päivänä ohjelmassa oliki sitte Inari-sightseeing, huristeltiin autolla ympäriinsä ja kiivettiin Tuulispäälle ihailemaan maisemia ja popsimaan pullaa.

Muut lähti sunnuntaina takasin kohti etelää ja mie jäin vielä pariks päiväks kiipeilemään tuntureille. Ivaloseikkailu kuuluu ehdottomasti tän kesän parhaisiin muistoihin! Suurkiitos Varja, Maikken, Kura, Niitti ja Kiiapa, otetaan joskus uusiks! ♥