Varusteiden kehityskaari

Käsittelen tässä postauksessa pääasiallisesti suitsia, sillä niiden teossa kehitys on parhaiten huomattavissa ja niistä on eniten kuvamateriaalia. Suitsien ja riimujen lisäksi en ole pahemmin kehittänyt muita varusteita eteenpäin siitä, mitä ensimmäinen koekappaleeni on ollut.

Postauksen kuvat eivät tule esiintymään täysin aikajärjestyksessä, sillä on helpompi käsitellä erilaiset suitsityypit ryhmittäin. Näin kehityksenkin huomaa paremmin.

Olen kautta aikojen tehnyt hevosteni suitset aidosta nahasta. Ensimmäiset suitset olivat sukkaponi Titanin ja malliltaan erittäin simppelit. Larissalla oli samantyyliset. Deltan suitsissa oli jo ties mitä jännittävää ja Andromedallakin jonkin sortin martingaali ja letitetty otsapanta. Hurahdin kovasti nahan letittämiseen tuon otsapannan myötä ja sitä menetelmää käytin aikanaan paljon. Esimerkiksi alinna näkyvän valkean sukkaponin (Cassu) suitset martingaaleineen olivat kauttaaltaan letitetyt.

Jossain vaiheessa uusin näiden kavereiden suitsia, kun kyllästyin niiden epäsiisteyteen. Titan sai punotun otsapannan ja turparemmin, sekä letitetyt ohjat. Andromedan suitset pysyivät malliltaan aivan samana ja Deltan suitsiin värkkäsin nyöritetyn otsapannan ja punotut ohjat.

Sitten kangashevosiin. Lähdetään liikkeelle ihan perussuitsista. Kangashevosten suitsiin olen aina tehnyt kaikki remmit, mitä oikeidenkin hevosten suitsissa on.

Koska olen perfektionisti ja tavoittelin todentuntuisuutta, keksin alkaa sulloa solkiakin pitkälti kaikkialle, missä niitä oikeidenkin hevosten suitsissa sijaitsee, kuitenkin edelleen hieman pelkistäen.

Tilareille ja myyntihevosille teen edelleen suitsien simppelimpiä versioita ainoastaan turpa- ja leukahihnan soljella, sillä solkivarastoni ei ole ehtymätön. Seuraavat suitset on tehty kuluneen vuoden sisällä myytäville. Ylimmissä punottu turparemmi ja otsapanta, keskimmäiset ovat ajosuitset ja alinna ihan normaalit, kaksoisturparemmilliset suitset.

Meksikolainen turparemmi oli hevosistani ensimmäisenä Lunalla. Eli nämä ovat toiset suulliselle hevoselle tekemäni suitset. Temporella on astetta päivitetymmät versiot olympiakuolaimella, soljilla, strasseilla ja letitetyillä ohjilla.

Kankisuitsia olen tehnyt kolmet. Mistyn kanget ovat kauttaaltaan letitettyä nahkaa. Yhden myyntihevosen mukaan tein hieman simppelimmät tapaukset, turparemmissä on tikattu koriste. Temporen suitset ovat kangista uusimmat ja sisältävät jälleen solkia, tikkaukset otsapannassa ja turparemmissä, sekä letitetyt ohjat.

Lännensuitsissa kehitys on havaittavissa erittäin selkeästi. Marsipanilla oli aivan simppelit, letitetyt suitset. Avalonin ensimmäisissä suitsissa oli vähän enemmän koristeellisuutta, sekä kunnollinen länkkärimallin kankikuolain ja Robinin suitset painivatkin sitten jo aivan omassa sarjassaan.

Lopuksi vielä muodoltaan hieman erikoisemmat suitset. Abran suitset olivat aikanaan muka kamalan koristeelliset letitettyine remmeineen ja nahkatupsuineen, mutta Rimin päivitetty versio taitaa saada pilkkuherran suitsivirityksen näyttämään aika asteekkiselta.

Riimuihin en ole koskaan juurikaan jaksanut panostaa samalla tavalla kun suitsiin. Ensimmäiset riimut tein kankaasta ja virkkaamalla. Sitten laiskistuin ja aloin näpertää riimuja nahasta. IST:n varustegalleriasta voi käydä kuikuilemasta noita ensimmäisiä riimuja (esim. Titan, Larissa, Troija). Avalon taitaa olla ainoa, jonka riimuun olen käyttänyt oikeasti aikaa, sillä en tykännyt sen suitsista. Riimun remmit ovat nahkapunosta ja koristetikkauksia löytyy yltympäriinsä. Tein sen Hööksin westernriimun kuvaa mallina käyttäen. Spiritin riimu on vähän samaa tyyliä, mutta narupunoksella.

 

Aivan lopuksi vielä pari näyttelyriimua. Aminehilla perinteistä arabinäyttelyriimua jäljittelevä narupunos-tupsuversio ja Fidelixillä jollain tapaa hieman hillitympi, joskin työmäärältään suurempi, helmikoristeinen riimu.