Mitä sitä tulikaan taas hankittua...

Istuskelen tässä yöjunassa, olen matkalla Varjan luokse Ivaloon. Matkalaukku on täynnä ompelua odottavia poninraatoja, mutta koska ikävien velvollisuuksien pakoileminen on erikoisalaani, kirjoittelenkin blogiin ja elättelen toivetta, että mokkula löytää verkon siinä vaiheessa, kun saan tämän postauksen jukaisukuntoon. Tää on varmasti kaikkein antiikkisin mahollinen junavaunu, mitä VR:llä on tarjota, joten nettiyhteydestä ei oo junan puolesta tietoakaan saati sitten latauspistokkeista. Mutta osasin onneksi varautua näihin haastaviin olosuhteisiin!

Sitten asiaan! Eksyin viime viikolla ihan sattumalta Lappeenrannan uudistuneeseen Anttilaan. Sillä reissulla selvisin ulos ilman ostoksia, mutta alennuslangat jäivät kummittelemaan takaraivooni. Tein Anttilareissun jälkeen lankainventaarion, jonka seurauksena huomasin luonnonvalkoisen mohairini määrän olevan hälyttävän pieni. Siitäpä sainkin oivan tekosyyn kiiruhtaa takaisin Anttilan alennuslankahyllyn pariin! Valkoinen Rose ei ollut alennuksessa, mutta vaalea mikälie savenruskea sen sijaan oli, joten napsin sitäkin matkaan, sillä miulla on vahva epäilys, että tämä väri on jossain vaiheessa korvautumassa jollain syyssesongin sävyllä. 

Petroolinsinistä 7 vejestä oon myös himoinnu ikuisuuksia, sillä se kuuluu lempiväreihini. Jospa siitä jonkun riimunnarun pyöräyttäisi ja pyytäisi sen jälkeen mummia neulomaan loppukerästä villasukat, jotta selviän tämän ihanaisen jääkaappimaan seuraavasta talvesta. Alennettu hinta oli oiva peruste tämän langan kotiuttamiselle. Myös terran sävyinen 7 veljestä on houkutellu miuta ja tällä kerralla oranssina huutava hintalappu sai käteni ojentumaan ja kaappaamaan langan ostoskoriin. Nyt miulla on (leikisti) hyvä syy käydä hakemassa kangaskaupasta viimein myös tuon uuden langan sävyistä fleeceä, jonka ostamista oon onnistunu vastustamaan suurin ponnisteluin tähän päivään saakka. Ja sopiiko ettei tällä kertaa puhuta mitään noista muista langoista. En ainakaan joutunu juoksemaan Prismaan ostamaan kahta uutta säilytyskoria kun ostokseni eivät kotona mahtuneet mihinkään......

Tarpeellise(hko)t langat...

...ja heräteostokset.

Askartelukaupassa kävin myös (yritän karttaa kyseistä paikkaa, sillä en koskaan selviä ulos ilman köyhtymistä), sillä tarvitsin vaaleanpunaista huopaa parin tilaushepan sieraimiin. Perhoset kuuluvat tällä hetkellä asioihin, jotka vetävät minua puoleensa magneetin lailla, joten ei auttanu muu ku tonkia miljoonan metallikuvion seasta tuollasia perhoskoristeita kun yhden mokoman vahingossa laarista bongasin. Erikeeperiä ostin mukavuussyistä tuubin mallisessa pakkauksessa. Miulla on sellanen iso puteli, mutten koskaan jaksais odottaa, että liima suvaitsee valua pohjalta putelin toiseen päähän. Tämä puristeltava versio ratkaisee ongelman.

Kun tarpeellise(hko)t ostokset oli hoidettu, haahuilin vielä päämäärättömästi kirpputorieilla. Ja mitä silmäni näkivätkään! Säkillinen nahkaa! En kyllä sinänsä tee mitään näin sekalaisella seurakunnalla nahkapalasia, mutta en voinu kävellä ohi ku säkin kylkeen teipatussa hintalapussa luki 1€. Lahjoitin suurimman osan Varjalle ja pari värikkäämpää repaletta pääsee täydentämään riimujen värivalikoimaa.

Ja sitten tuotanoinniin...

Lalalalaaaaa...

Oon sentään tehny viime päivinä myös jotain hyödyllistä! Nimittäin pidin keskenäni kuolaintalkoot. Ja sen seurauksena saankin lähteä metsästämään avainrenkaita, sillä ne ovat tempauksen seurauksena finito.

Nyt loppu kuvat, joten en viitsi rääkätä lukijaraukkoja enemmällä tekstilläkään. Yritänkin siis keksiä itselleni jotain muuta sijaistoimintaa loppumatkan ajaksi.