Alkukesän kuulumisia ja hankintoja

Viime perjantaina sain postin mukana mystisen kirjekuoren. Ihmettelin ensin, että mikäs hitto se tämä on ja sitten paikallistin Helsingin yliopiston logon. Seuraavassa hetkessä pulssini kiihtyikin viidestäkymmenestä kahteensataan ja tämän jälkeen sydän jätti yhden lyönnin välistä, kun totesin, että kirje on erittäin ohut. Olen nimittäin aina ollut siinä luulossa, että hylkäyskirjeet ovat ohuita ja hyväksymiskirjeet paksuja. Pettyneenä askartelin kuoren auki ja voitte varmaan kuvitella, että silmäthän siinä meinas tipahtaa päästä ku paperilla lukikin onneksi olkoon ja tervetuloa Helsingin yliopistoon. En voi vieläkään uskoa todeksi, että sain opiskelupaikan! En siis sittenkään riutunu koko toukokuuta aivan turhaan pääsykoekirjojeni parissa.

Syksyllä on edessä muutto Helsinkiin geologiaa lukemaan. Siellä on onneksi jo miulle yksiö varattuna, niin ei tarvitse missään tahmaisessa opiskelijasolussa kitkutella. Pääsen myös toivottavasti toteuttamaan erään suunnitelman, jota olen kypsytellyt mielessäni jo useamman vuoden, mutta siitä ei vielä tässä vaiheessa sen enempää.

Miulla on vähän paha tapa shoppailla ilosena. Ja sijaistoimintana. Ja kun on tylsää. Yliopistoon hyväksymisen jälkeen olin erittäin iloinen. Pääsykokeisiin lukiessani puolestaan äärimmäisen tylsistynyt ja lukemisen sijaan sijaistoiminnaksi kelpasi mikä tahansa. Tuo pääsykokeissa ravaaminenkin oli aika paha, sillä jotenkin jännästi onnistuin aina kokeiden jälkeen eksymään matkan varrella oleviin kangaskauppoihin.

Lappeenrannasta löytyi beigeä velboaa, oranssia sambaa ja mustaa, velboan tyyppistä kangasta, joka ei kuitenkaan ole yhtä pehmeää.

Helsingistä puolestaan löytyi pilkullista fleeceä. Tummanruskea fleeceni veteli viimeisiään, joten sitäkin piti vähän täydentää. Ja harmittaa, kun keskiruskeaa fleeceä ei vieläkään näy missään. Helmiä hamstrasin joskus huhti-toukokuussa Lahdesta, kun olin metsästämässä pääsykoekirjoja ja kaksi vajaata kerää jonkinsorttista mohairlankaa löytyi kirpputorilta. Lappeenrannassa eksyin viime viikolla johonkin sangen hintavaan lankojen erikoisliikkeeseen, jossa oli juuri parahiksi meneillään alennusmyynti. Sieltä lähti mukaani pari kerää Kitten mohairia entisten Kittenvarastojen kaveriksi. Ja viimeisin ostokseni: nuppineuloja! Totesin SM-kisoihin loimia ommellessa, että nupparivarastoni ovat koneellaompeluun täysin riittämättömät. Kaikkeenhan on hyvä varautua etukäteen ja seuraavat SM-kisathan ovat jo vuoden päästä, joten sallin itseni kotiuttaa nämä söpöt neulat, niin edullisiakin kun olivat.

Sitte vielä yks havainnollistava kuva Sailasta kirjoittamassa ahkerasti ennakkotehtäviä pääsykoeviikolla:

En ainakaan muuttanu koko kangas- ja lankavarastoani toiseen huoneeseen enkä uudelleenjärjestelly sitä. Koko ajan ihan kiltisti vain ennakkotehtäviä kirjoittelin. (Jokohan noita kankaita ois kertyny tarpeeks......)

Lähden huomenna juhannuksenviettoon Pohjois-Karjalaan ja otan läjän hevosia matkaan ommeltavaksi. Siispä juhannuksen jälkeen on toivottavasti kuvia tämän kuun tilaushepoista tiedossa.