28. toukokuuta 2013

Kysymyspostaus

Tässäpä vastaukset moniin kysymyksiinne. Kiitokset kaikille, jotka näitä lähettelivät! Ryhmittelin kysymyksiä eri aihepiirien mukaan, jotta kokonaisuus olisi hieman selkeämpi. Jätin myös pariin kysymykseen vastaamatta, kun melkein samoin sanoin oli jo esitetty sama kysymys.

Keppihevoset: materiaalit, valmistaminen, varusteet

 

Kenellä hepoistasi on kauneimmat suitset?
- Vaikea sanoa. Rimin suitset ovat olleet suuritöisimmät ja sisältävät eniten yksityiskohtia, eli ehkä sitten ne.

Mistä kankaasta erityisesti tykkäät tehdä hevosia?
- Velboa on lemppari lopputuloksen kannalta, mutta fleece on mutkattominta käsitellä ja ommella.

Velbo_ vaiko velboa?
- Kankaan oikea nimi on velboa! Näin lukee miun kaikissa vanhoissa Eurokangaskuiteissaki. En kestä ku ihmiset kutsuu sitä velboksi. :'D Se on velboaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!

Tekonahka vai aito nahka? Perustele vastauksesi.
- Aito nahka. Tekonahka liimautuu huonommin, joten kaikki liitokset täytyy varmistaa aina ompelemalla, mikä on rasittavaa, kun en omista ompelukonetta. Lisäksi tekonahka on myös usein vaaleaa/eri väristä toiselta puolelta, eikä näytä niin hyvältä kun aito nahka. Aito nahka on myös jotenkin tukevampaa ja rakastan sen tuoksua.

Mikä on kivointa keppihevosen teossa?
- Nyt kun ajattelee, niin kaikki tekovaiheet ovat jokseenkin tuskaa. Mutta harja on sinänsä kiva kiinnittää, kun se on helppo ja nopea homma.

Miksi et halua auttaa toisia keppihevosten teossa/antaa teko-ohjeita?
- 1) Minulla ei varsinaisesti ole aikaa. 2) Iisan talli on keppihevostalli, jonka sivujen tarkoituksena on esitellä tallia ja hevosiani, ei toimia vinkkisivustona. 3) Itsekkäästi sanottuna en halua, että hevosiani/varusteitani kopioidaan. Olen nähnyt valtavan vaivan keksiessäni ja opetellessani erilaisia menetelmiä, enkä ole halukas jakamaan ohjeita, joilla ihmiset voivat toteuttaa samanlaisia hevosia näkemättä itse tippaakaan vaivaa työnsä eteen. Sitä paitsi on erittäin palkitseva kokemus, kun onnistuu itse keksimään, miten saa jonkin jutun toteutettua, kun kaikkea ei tarjoillakaan suoraan kultalautasella. Suosittelen. ;) Muutenkin toteutan hevoseni ihan samalla tavalla kun kuka tahansa kolmipalaisia ompeleva ihminen ja kolmipalaiseen keppihevoseen löytyy ohjeet googlettamalla.

Lempikankaasi?
- Velboa.

Fleece vai teddykangas?
- Tykkään fleecestä enemmän. En ole tehnyt koskaan teddystä hevosta.

Ensimmäinen tekemäsi keppari?
- Titan.

Jos sait mennä aikakoneella taaksepäin ja sait korjata jossakin kepparissa jotakin niin mitä korjaisit ja miksi?
- Nostaisin Avalonin silmiä ja korvia ylemmäs, sillä olen kiinnittänyt ne liian alas. En voi korjata tätä vikaa enää, sillä silmien ja korvien kohdalta velboaan jäisi luultavasti jonkin sortin painaumajäljet niiden vanhoille paikoille.

Mistä saat ideasi?
- Kaikki ideat ovat puhtaasti joko omasta päästäni tai oikeasta hevosmaailmasta.

Lempi harjalankasi?
- Novitan Tango, jota ei ole enää ole ollut aikoihin myynnissä. Se oli maailman ihaninta (esim. Zephyrin harjassa). Tänä vuonna tuli joku vastaavanlainen markkinoille, mutta se ei ole niin kivaa.

Lempi kangaskauppasi?
- Lahden Eurokangas ja Lappeenrannan Karjalan ompelukone.

Kallein kangas minkä olet ostanut?
- En kyllä muista yhtään. Voisin veikata, että joku tekoturkis. Ne kun painaa aina hirmuisesti ja paloja myydään painon mukaan.

Onnistunein tekemäsi keppari?
- En osaa sanoa. Kaikissa on vikansa.

Suurikokoisin tekemäsi keppari?
- Nykyisin Iidan omistuksessa oleva Abra.

Pienin tekemäsi keppari?
- Olen joskus ehkä 4-5 vuotta sitten tehnyt monta minikokoista kepparia, jotka kiinnitin kynän päähän. Lahjoitin nämä otukset silloisille parhaille URL-keppiskavereilleni joululahjaksi. Pienin varsinainen keppari on ollut joku tilari, jonka tilaaja halusi sen mahtuvan kokonaan A4-kokoiselle paperille.

Kun teet kepparin, käytätkö mallina jotain oikeaa ponia tai hevosta?
- Kaavan piirtämisessä käytän aina mallina oikeaa hevosta. Ja joitain tilauksia olen tehnyt jäljitellen täysin tilaajan antamaa mallikuvaa. Mutta yleensä en hevosta tehdessä katso mallia mistään, ellen sitten nappaa joltain oikealta hevoselta merkkiä tai täpliä.

Piirrätkö jokaiselle hevoselle oman kaavan?
- En piirrä, ainoastaan jokaiselle rodulle. Rotukohtaisia kaavoja uusin aika-ajoin.

Mistä ostat soljet keprujesi suitsiin?
- Ostin kaikki nykyiset solkeni muutama vuosi takaperin eräästä pienestä käsityöliikkeestä Lappeenrannasta. Ostin myymälän solkivaraston lopulta kerralla tyhjäksi, eikä solkia ole sen jälkeen siellä enää näkynyt.

 Mistä ostat kankaita ja nahkaa?
 - Kangaskaupoista pääasiassa. Joskus myös kirpputoreilta.

 Keppihevoset: sekalaiset


Este-ennätyksesi ?
- 115 cm Avalonilla ja 120 cm ilman kepparia.

Lempipuuhasi keppareiden kanssa kautta aikain?
- Esteratsastus oli silloin aikanaan huippuhauskaa. Myös korkeaa koulua oli kiva ratsastella. Kaikkein hauskinta oli kuitenkin rakentaa tallia ja touhuta noin yleisesti keppareiden merkeissä Iidan kanssa silloin kun riitti vielä mielikuvitusta.

Oletko koskaan ajatellut keppihevosharrastuksen lopettamista? Jos olet, niin miksi?
- Joskus seiskaluokalla kävi mielessä, kun silloinen keppistelykaverini lopetti ja tuntui niin tylsältä harrastaa yksinään. Löysin kuitenkin pian netistä sattumalta keppihevostalleja ja sain Iidan innostumaan kepikkäistä myös, joten laitoimme oman tallin pystyyn ja harrastus jatkui turboinnostuksella monta vuotta. Nykyisinhän olen jo niin ikäloppu, ettei mielikuvitus riitä enää alkuunkaan keppareilla ratsasteluun, mutta tykkään edelleen kehittää hevosiani eteenpäin, pyörittää sivuja ja olla URL mukana kuvioissa.

Onko sulla jotain ehdotonta lempparitallia kepparimaailmassa?
- Ei ole. Tykkään sellaisista talleista, joiden omistajilla on selkeä, oma tyyli ja joiden sivujen sisältö poikkeaa massasta.

Minkälainen on sinun mielestäsi hieno keppari?
- Suora, siististi ommeltu ja sellainen, josta erottuu tekijän oma tyyli.

Oletko koskaan kasvattanut/tehnyt enimmäkseen jotain ponirotua?
- Kasvatin alkuaikoina sukkaisia Connemaroja, mutta nykyisin kasvatusrotu on vaihtunut arabeihin ja arabiristeytyksiin, sillä arabit miellyttävät omaa silmääni oikeissa hevosissa eniten.

Onko Iida vielä Iisan tallin toinen omistaja?
- On kyllä, muttei oikeastaan enää millään tapaa mukana tallin toiminnassa. Vastaan itse sivujen pyörittämisestä ja kaikesta niiden sisällöstä kokonaan, Iida on vain nimellisesti mukana ja omistaa noin puolet tallin asukkaista.

Mikä toimii sulla tallina keppareille?
- Minulla ei ole tallia keppareille. Hepolaiset asuvat koristeena makuuhuoneessani ja osa on säilytyksessä eteiseni isossa kaapissa. Haluaisin saada loputkin johonkin esille, kunhan vain keksisin niille sopivan paikan.

Onko ikinä sellaista päivää jolloin otat kepparin alle ja lähet ratsastamaan?
- Ei valitettavasti. En ratsasta keppareilla enää ollenkaan.

Aiotko ikinä myydä kaikkia keppareitasi (lukuunottamatta yhtä)?
- En aio. Nykyisillä hevosillani on niin paljon tunnearvoa, etten halua myydä niitä vaan säilytän ne rakkaina muistoina.

Oletko koskaan kyllästynyt (väliaikaisesti, obviously) keppareihin niin ettet ole jaksanut tehdä niillä/niiden kanssa/niitä enää?
- Muutamia kyllästyksen hetkiä on ollut, mutta into palasi aina tiettyyn pisteeseen asti. Täysi-ikäistyttyäni mielikuvitukseni kuoli, eikä keppistely enää tuntunut miltään, joten lopetin pikkuhiljaa kokonaan.

Mikä on ollut suurin inspiraatiosi/motivaatiosi keppariharrastuksessa?
- Suurin inspiraationlähteeni on aina ollut oikeat hevoset. En ole koskaan yrittänyt jäljitellä ketään henkilöä, vaan olen aina ammentanut inspiraationi oikeista hevosista ja niiden varusteista. Motivaattorina on toiminut aika pitkälti hyvä palaute, jota olen sivujeni kautta saanut.

Mikä sai sinut aikoinaan aloittamaan keppistelyn?
- Eräs luokkakaverini aloitti keppistelyn kaverinsa innostamana. Hän tutustutti minut tähän harrastukseen ollessani muistaakseni kuudennella luokalla ja siitä se lähti.

Mikä on sun lempi hevosesi?
- Minulla ei ole lempparia. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.

Myytkö koskaan joitakin hevosistasi?
- Näitä nykyisiä en ole suunnitellut myyväni.

Oliko teillä mitään idolia?
- Minulla ei ole koskaan ollut idolia keppihevostentekijöiden keskuudessa. Keppihevosten ulkopuolella sanoisin, että isäni on idolini.

Kuka tai mikä sai teidät tänne asti?
- Vaikea sanoa. Suomen keppihevosfoorumilla on ehkä ollut suurin osuus asiaan, siitä yhteisöstä kun ei ole osannut, eikä halunnut irroittautua. Myöskin tallin saavuttama suosio on kannustanut osaltaan jatkamaan.

Oletko koskaan joutunut koetella kärsivällisyyttäsi? Miten?
- Jos kysymyksen olisi takoitus kuulua "Onko kukaan koskaan koetellut kärsivällisyyttäsi?" niin vastaus on kyllä. Joskus vuosia sitten, kun ompelin hullun lailla tilareita, pääni oli jokseenkin räjähtämispisteessä, kun samat henkilöt pommittivat tyyliin joka päivä kyselyillä siitä, olenko jo aloittanut ja missä vaiheessa heidän tilarinsa on jne. Myöskin viekkuun vastaaminen aiheutti joskus hiuksien repimistä päästä, kun samat kysymykset toistuivat joka toisessa viestissä, kun kukaan ei vaivautunut lukemaan viekkua yhtään alaspäin UKK:sta puhumattakaan.

Milloin et enää ratsastanut niin paljon?
- Ratsasteluinto alkoi hiipua muistaakseni lukion ensimmäisen tai toisen luokan aikana ja kuihtui lopulta kokonaan.

Voisitko nyt mennä ratsastamaan?
- En. Enää ei huvita eikä kehtaa.

Millä hevosella ratsastit viimeeksi? Mitä teit? Milloin?
- Ei kyllä mitään muistikuvaa. Viime kesänä saatoin käydä pari kierrosta tossa pihalla heittämässä ihan läpällä.

Puhuit joskus tekeväsi oman arabitallin, Mimesiskö se oli? Miten asiat on sen suhteen?
- Näin on, Mimesis on edelleen ajatuksen tasolla. Se tarvitsisi leiskan, mutta koska oon maailman huonoin ideoimaan ni se taitaa pysyä sillä ajatuksen tasolla vielä pitkään.

Voiko joulukalenterit tulla muuta-osioon? Niissä on hyviä vinkkejä ja mielenkiintoisia juttuja.
- En valitettavasti ole laittamassa vanhoja joulukalentereita sivuille, sillä ne ovat menneiden talvien lumia ja ajankohtaisia vain joulukuussa. Pitäähän sitä jotain olla, mitä odottaa ensi joulunakin. ;D

Rakkain kepparisi?
- Eiköhän se ole tuo ensimmäinen heppani, Titan.

Minkä pituinen keppi on mielestäsi sopiva kepparille?
- Suosin itse puolikkaan harjanvarren mittaista.

Teetkö enää myyntihevosia?
- Kyllä varmaan vielä joskus joitain satunnaisia, nyt nuo tilarit kuitenkin vievät kaiken ompeluintoni.

Kallein myymäsi keppari?
Halvin myymäsi keppari?
- Hinnat jäävät minun ja ostajien välisiksi.

Oletko ostanut muilta keppareita?
- En koskaan.

Kuinka monissa keppihevoskilpailuissa olet käynyt?
- En yksissäkään oikeassa elämässä tapahtuvissa. Nettinäyttelyitä sen sijaan on kierretty lukuisat.

Oletko koskaan voittanut mitään keppihevoskilpailuja?
- En ole kisannut IRL, mutta kaikki hevoseni ovat valioituneet näyttelyissä.

Saila


Kuinka vanha olet tällä hetkellä ?
- 22 vuotta.

Kuinka monta rottaa olet elämäsi aikana omistanut?
- Näitä nykyisiä ennen miulla on ollu 10 rottaa ja nyt on 5.

Kuinka monta rottaa sinulla on?
- Viisi: Balthazar, Leonardo ja Salvador (nämä ovat olleet minulla poikasesta asti). Sekä Paavo ja Patrick, jotka tulivat aluksi vain hoitoon, mutta jäivätkin pysyvästi.

Mikä on kamerasi ja millä objektiivilla yleensä kuvaat? Muokkaatko kuviasi paljon?
- Tällä hetkellä omistan Canonin 7D:n ja keppareita kuvaan lähes poikkeuksetta Canonin 50mm f/1.8-objektiivilla. En yleensä muokkaa kuviani mitenkään merkittävästi, välillä parantelen vähän rajausta ja säädän ehkä hieman valotusta tai valkotasapainoa. Lopuksi tietysti pienennän kuvat sopivaan kokoon ja terävöitän aavistuksen. Vesileiman lisään myös nykyään jälkikäteen kun nuo kuvat tuppaa muuten lähtemään luvatta kävelemään.

Minkä ikäisenä sait ensimmisen kamerasi?
- Sain ensimmäisen kamerani rippilahjaksi, eli olin silloin 14 vuotta. Ensimmäisen järkkärini sain 18-vuotislahjaksi.

Lempi limsasi?
- En tykkää limpparista. Juon oikeastaan pelkästään vettä ja rasvatonta maitoa.

Kuinka kauan olet ratsastanut oikeilla hevosilla?
- Olin ensimmäistä kertaa ponin selässä jo käsittääkseni ennen kuin osasin kävellä. Varsinaisesti aloitin ratsastamisen mennessäni ensimmäiselle luokalle. Siitä tähän päivään asti ratsastusvuosia on kertynyt ehkä kymmenisen, sillä olen taukoillut välillä ja nyt viimeiset kolme vuotta olen lähinnä vain hoitanut hevosia ja touhunnut maastakäsin, mitä nyt välillä vähän köpsötellyt kentällä tai maastossa hoitohevosilla.

Lempikarkkisi?
- Tykkään melkein kaikista. Suklaa nyt ehdottomasti ja salmiakki sekä lakritsa. Oikeastaan ainoat, mistä en erityisemmin välitä, ovat vaahtokarkit, marmeladit ja hedelmäviinikumit.

Lempijäätelösi?
- Irtojäätelöistä Minttubuffet ja Classic Kermatoffee. Pakettijäätelöistä Creamy Mudcake ja Pappagallon lakritsa.

Mikä on ollut nolointa elämässänne?
- Miun elämään mahtuu niin monta noloa hetkeä, ettei tee ees mieli muistella.

Pidätkö lapsista?
- En. Inhoan syvästi etenkin pikkulapsia.

Lempi elokuvasi?
- Taru sormusten herrasta 1-3 ja Pirates of the Caribberanit. Geishan muistelmat on myös upea.

Lempi TV-ohjelmasi?
- House.

Mitä ohjelmia katsot?
- En katso telkkaria ollenkaan. DVD-bokseilta sen sijaan katselen Housea, Game of Thronesia ja Pasilaa.

Lempi näyttelijäsi?
- Orlando Bloom ja Johnny Depp.

Vaaleansininen vai tummansininen?
- Riippuu hirveästi sävystä! Ehkä tummansininen.

Pinkki vai lila?
- Lila.

Lempi heppaväri?
- Kaikki papurikkokuvioiset.

Ruunikko vai kimo?
- Ruunikko. Mutta kimo siinä tapauksessa, että se on papurikkotäpläinen.

Onko sinulla hoitohevosta?
- Lappeenrannassa miulla on hoitoheppoina pian 3 vuotta täyttävä tinkerristeytys ja vanha torinhevostamma. Nykyisessä asuinkunnassani olen töissä hevosenhoitajana tallilla, jossa on lähemmäs 30 heppaa.

Onko sinulla muita blogeja?
- On, henkilökohtainen blogini Ajatusvalssi, jossa höpisen ylipäätään elämästäni.

Lyijykynä vai lyijytäytekynä?
- Lyijytäytekynä ehdottomasti, sillä se pysyy aina terävänä.

Oletko koskaan omistanut ihan omaa hevosta tai ponia?
- En ole.

Elämänohjeesi?
- Kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Ratsu vai ravuri?
- Ei oo kokemusta ravureista niin vastaan että ratsu.

Tamma, ori vai ruuna?
- Tamma.

Lempi hevosrotusi?
- Arabi.

Lempi ponirotusi?
- En pahemmin perusta poneista. Mutta muutamaan tosi kivaan connemaraan oon elämäni aikana törmänny. Issikkahan on hevosrotu mut jos se nyt tässä yhteydessä lasketaan poneihin korkeutensa perusteella ni issikka vie kyllä voiton ponikokoisista.

Korkein hevonen, jolla olet ratsastanut?
- 180 cm.


15. toukokuuta 2013

Kiinnostusta kysymyspostaukselle?

Haluatko tietää jotain minusta tai kenties jostain IST:hen tai keppihevosiin liittyvästä? Kysyä voi lähestulkoon mitä vaan maan ja taivaan väliltä ja toteutan kysymyspostauksen, jos materiaalia, eli kysymyksiä tulee tarpeeksi. Osallistua voit laittamalla kysymyksesi kommenttina tähän alle. :)

En kuitenkaan tässäkään tapauksessa vastaa hevosten- tai varusteidenteko-ohjekysymyksiin, joten niiden esittäminen on jokseenkin turhaa.

13. toukokuuta 2013

Varusteiden kehityskaari

Käsittelen tässä postauksessa pääasiallisesti suitsia, sillä niiden teossa kehitys on parhaiten huomattavissa ja niistä on eniten kuvamateriaalia. Suitsien ja riimujen lisäksi en ole pahemmin kehittänyt muita varusteita eteenpäin siitä, mitä ensimmäinen koekappaleeni on ollut.

Postauksen kuvat eivät tule esiintymään täysin aikajärjestyksessä, sillä on helpompi käsitellä erilaiset suitsityypit ryhmittäin. Näin kehityksenkin huomaa paremmin.

Olen kautta aikojen tehnyt hevosteni suitset aidosta nahasta. Ensimmäiset suitset olivat sukkaponi Titanin ja malliltaan erittäin simppelit. Larissalla oli samantyyliset. Deltan suitsissa oli jo ties mitä jännittävää ja Andromedallakin jonkin sortin martingaali ja letitetty otsapanta. Hurahdin kovasti nahan letittämiseen tuon otsapannan myötä ja sitä menetelmää käytin aikanaan paljon. Esimerkiksi alinna näkyvän valkean sukkaponin (Cassu) suitset martingaaleineen olivat kauttaaltaan letitetyt.





Jossain vaiheessa uusin näiden kavereiden suitsia, kun kyllästyin niiden epäsiisteyteen. Titan sai punotun otsapannan ja turparemmin, sekä letitetyt ohjat. Andromedan suitset pysyivät malliltaan aivan samana ja Deltan suitsiin värkkäsin nyöritetyn otsapannan ja punotut ohjat.


Sitten kangashevosiin. Lähdetään liikkeelle ihan perussuitsista. Kangashevosten suitsiin olen aina tehnyt kaikki remmit, mitä oikeidenkin hevosten suitsissa on.



Koska olen perfektionisti ja tavoittelin todentuntuisuutta, keksin alkaa sulloa solkiakin pitkälti kaikkialle, missä niitä oikeidenkin hevosten suitsissa sijaitsee, kuitenkin edelleen hieman pelkistäen.


Tilareille ja myyntihevosille teen edelleen suitsien simppelimpiä versioita ainoastaan turpa- ja leukahihnan soljella, sillä solkivarastoni ei ole ehtymätön. Seuraavat suitset on tehty kuluneen vuoden sisällä myytäville. Ylimmissä punottu turparemmi ja otsapanta, keskimmäiset ovat ajosuitset ja alinna ihan normaalit, kaksoisturparemmilliset suitset.




Meksikolainen turparemmi oli hevosistani ensimmäisenä Lunalla. Eli nämä ovat toiset suulliselle hevoselle tekemäni suitset. Temporella on astetta päivitetymmät versiot olympiakuolaimella, soljilla, strasseilla ja letitetyillä ohjilla.



Kankisuitsia olen tehnyt kolmet. Mistyn kanget ovat kauttaaltaan letitettyä nahkaa. Yhden myyntihevosen mukaan tein hieman simppelimmät tapaukset, turparemmissä on tikattu koriste. Temporen suitset ovat kangista uusimmat ja sisältävät jälleen solkia, tikkaukset otsapannassa ja turparemmissä, sekä letitetyt ohjat.




Lännensuitsissa kehitys on havaittavissa erittäin selkeästi. Marsipanilla oli aivan simppelit, letitetyt suitset. Avalonin ensimmäisissä suitsissa oli vähän enemmän koristeellisuutta, sekä kunnollinen länkkärimallin kankikuolain ja Robinin suitset painivatkin sitten jo aivan omassa sarjassaan.




Lopuksi vielä muodoltaan hieman erikoisemmat suitset. Abran suitset olivat aikanaan muka kamalan koristeelliset letitettyine remmeineen ja nahkatupsuineen, mutta Rimin päivitetty versio taitaa saada pilkkuherran suitsivirityksen näyttämään aika asteekkiselta.



Riimuihin en ole koskaan juurikaan jaksanut panostaa samalla tavalla kun suitsiin. Ensimmäiset riimut tein kankaasta ja virkkaamalla. Sitten laiskistuin ja aloin näpertää riimuja nahasta. IST:n varustegalleriasta voi käydä kuikuilemasta noita ensimmäisiä riimuja (esim. Titan, Larissa, Troija). Avalon taitaa olla ainoa, jonka riimuun olen käyttänyt oikeasti aikaa, sillä en tykännyt sen suitsista. Riimun remmit ovat nahkapunosta ja koristetikkauksia löytyy yltympäriinsä. Tein sen Hööksin westernriimun kuvaa mallina käyttäen. Spiritin riimu on vähän samaa tyyliä, mutta narupunoksella.



 


Aivan lopuksi vielä pari näyttelyriimua. Aminehilla perinteistä arabinäyttelyriimua jäljittelevä narupunos-tupsuversio ja Fidelixillä jollain tapaa hieman hillitympi, joskin työmäärältään suurempi, helmikoristeinen riimu.



1. toukokuuta 2013

IST 9 vuotta!

Tänään tuli IST:lle ikää täyteen huimat 9 vuotta! Enpä olisi silloin kauan sitten arvannut tallin olevan pystyssä vielä vuosikymmenen verran. Juhlan kunniaksi IST:n sivut kokivat täydellisen muodonmuutoksen. Värimaailma pysyi perinteisessä sinisessä silläkin uhalla, että sävy on useiden mielestä talvinen, mutta leiska muuttui omaan makuuni paremmin toimivaksi ja sovellettavaksi. Koodauksesta saan kiittää Varjaa, joka pyörittää Frozen Soloa (Varjalla on muuten sivuillaan myynnissä pari nättiä heppaa edullisesti, käykäähän kaikki kiinnostuneet kurkkaamassa!).

Ensi vuonna tuleekin sitten täyteen maaginen täyden kympin ikä! Kuvitella. Saila ja hepolaiset toivottavat hauskaa vappua! :)