20. helmikuuta 2015

Klipattu karvaponi



Saan toisinaan varsin erikoisia tilauksia, mutta tämä kaveri taitaa viedä eksoottisuudessaan voiton kaikista tämänastisista. Kaikkeahan pitää kokeilla, joten suostuin testaamaan keppihevosen klippaamista. Siinä oli aivan järkyttävä urakka, saksilla kun nipsuttelin menemään ja tämän kokeilun myötä viisastuin taas sen verran, etten enää ikinä suostu tekemään klipattua hevosta, enkä myöskään tikattuja suitsia, phuhhuh ja pthyi, karvoja leijuu vieläki joka paikassa. Mallina miulla oli varsin hauskannäkönen ja inspiroiva poni, joten projekti oli onneksi sinänsä mielenkiintoinen, vaikkakin järkyttävän työläs.

Tähän otukseen liittyy myös hauska sattuma, nimittäin sen meksikolaiset suitset. Miulla on ollu samainen mallikuva noista suitsista, minkä sain tilaajalta, kuus vuotta koneellani, sillä tarkotuksenani on ollu joskus tehä jollekki omalle hepalleni sellaset (ai mitenniin oon aikaansaava). Mutta nuo tikkaukset oli kyllä niin tuskaa, ettei enää oo ihan hirveetä hinkua tehä toisia samanlaisia.

18. helmikuuta 2015

Maaliskuun tilauspaikkojen arvonta / ARVONTA OHI

ARVONTA ON OHI ELI TÄMÄN KUUN ARVONTAAN EI VOI ENÄÄ OSALLISTUA!
Kuudelle onnekkaimmalle on lähetetty sähköpostia. Seuraava arvonta järjestetään luultavasti huhtikuun puolella.

Nyt olisi jälleen paikkoja jaossa tilausjonoon. Pystyn tällä kertaa ottamaan 5-6 tilausta maaliskuulle.

Voit osallistua maaliskuun tilausjonopaikan arvontaan kommentoimalla sähköpostiosoitteesi tämän postauksen alle (kommentteja ei julkaista siltä varalta, että joukossa on synttäriyllätystilauksia). Mainitse myös lyhyesti, minkälaisen setin olet ajatellut tilata, esim. hevonen, luksusmeksikolaiset ja perusriimu (tämän ei tarvitse olla vielä lopullinen päätös, kunhan vain saan pientä osviittaa tulevan työn määrästä).

HUOM! Tutustuthan ennen osallistumista huolellisesti TILAUSSIVUUN JA MYYNTIEHTOIHIN!
 
Osallistumisaikaa on lähelle tämän kuun loppua eli perjantaihin 27.2. klo. 18 asti, jonka jälkeen suoritan arvonnan ja olen sähköpostitse yhteydessä jonopaikan saaneisiin.

Vain yksi hevonen per tilaaja.

14. helmikuuta 2015

Tallinnantuliaiset

Ai että lähtikö lapasesta? No eihän nyt suinkaan.

Käytin akateemista vapauttani, eli toisin sanoen otin vähän omaa lomaa keskiviikkona ja seilattiin Maikkenin ja Annan kanssa Tallinnaan pienelle virkistysmatkalle. Virossa oli ihanan keväinen sää, aurinko paisto pilvettömältä taivaalta, eikä lumesta ollu jälellä ku muutama märkä läntti siellä täällä.

Maikken kokoneneena tallinnankävijänä toimi asiantuntevana matkaoppaanamme ja selvisimme hienosti kohteesta toiseen ilman kovin pahoja eksymisiä, mitä nyt välillä oli vähän pallo hukassa. Suunnattiin ekana sinne paljonpuhuttuun, sadunhohtoiseen Karnaluksiin. Olin ajatellu kaikkien tarinoiden siitä olevan hieman liioiteltuja, mutta ku astuin sisään, täytyy kyllä sanoa, että suu loksahti auki, enkä ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin osannu muuta ku tuijottaa tyhmänä miuta ympäröivää tilpehöörinpaljoutta. Olin selkeesti päässy taivaaseen.  Alkushokista toivuttuani oisin voinu lastata ostoskoriini esim. kaiken. Hillitsin kuitenki itteni, olenhan sentään järkevä ja rationaalinen aikuinen ja valitsin vain muutaman lankakerän kaupan valtavasta valikoimasta.
Mohaireja olis ollu tarjolla kaikissa ihanissa sävyissä, mutta miulla on jo sellaset varastot kaiken maailman kirpparilöytöjä ja Rosea, että otin vaan sellasia sävyjä, joita Suomen puolella tuskin tulee vastaan. Musta 7 veljestä on ollu miun varastoista jo pidempään loppu, joten sallin itselleni myös pari edukasta kerää mustaa villalankaa.

Lankojen jälkeen ajauduttiin nauhaosastolle. Oikeesti. Se näky ku seisot keskellä käytävää, jonka kummallaki puolella on vieri vieressä lattiasta kattoon asti hyllyjä, jotka pursuaa mitä erilaisempia nauhoja kaikissa mahollisissa väreissä, materiaaleissa ja kuoseissa. Tässä vaiheessa tunteet voitti järjen ja lienee kai turha mainita, että homma lähti vähän lapasesta. En ainakaan ostanu 50 metriä nauhoja... Nii että ens kuusta lähtien olis sit vissiin tilausvalikoimassa näyttelyriimujaki saatavilla.

Nauhaosaston jälkeen miun ostoskori uhkas jo ratketa liitoksistaan ja muutenki talvivaatteet päällä ympäri melko lämpöistä ja väentäyteistä tilpehööritaivasta sinkoilu hillitsi pahinta hipelöintivimmaa, joten loput tästä taianhohtoisesta putiikista kahlasin läpi hieman ripeämmässä tahdissa. Mukaan tarttu vielä vähän hakasia ja D-renkaita, ketjua, sekä beige saumurilankarulla (jos nyt ei tartteis vähään aikaan juosta hakemaan lisää beigeä ompelulankaa kaupasta, viime vuonna kulutin ainaki viis pikkurullaa). Nappeja ja muuta pikkusälää oli tarjolla niin paljon, ettei aivot ees pystyny käsittelemään niin suurta informaatiomäärää kerralla. Jätin siis suosiolla sen osaston penkomatta kovin perusteellisesti, että ehittiin tehä reissun aikana jotain muutaki. Suitsikoristeita kun löytyy ihan riittämiin jo omistaki varastoista.
Karnaluksin jälkeen käytiin vielä yhessä kangaskaupassa ja oon aika ylpee itestäni ku onnistuin pääsemään sieltä ulos tyhjin käsin. Tämän jälkeen käytiin popsimassa mahat täyteen aivan taivaallista pastaa Vapianossa ja sit siirryttiin kiertämään vaatekauppoja. Mie en oo moneen vuoteen löytäny kivoja vaatteita muualta ku kirpputoreilta, eikä tälläkään kertaa ollu yhtään sen parempi tuuri. Anna ja Maikken sen sijaan teki kivoja löytöjä. Mutta oon oikein onnellinen tuosta tilpehöörisaaliista, enkä varsinaisesti jääny kaipaamaan mitään muuta ostettavaa (eikä myöskään miun pankkitili).

Hankintapostaus, eikä yhtä ainutta uutta kangasta?! Haha, sen päivän ku näkis. Tää kuva onki ollu jo esillä instagramissa, mut laitetaan se nyt tänne blogiinki muiden hankintojen jatkoks. Nimittäin onhan niitä kankaitaki tullu taas hamstrattua sitten edellisen hankintapostauksen. Alempi karvakangas on tummanharmaa, kuva vähän vääristää ja se löyty Helsingistä. Ylempi vaalea, mustatyvinen velboa puolestaan tarttu matkaan Oulusta itseasiassa viime vuoden puolella. Sit tossa pari viikkoa sitte ostin Joeylta kivaa, tummanruskeeta karvakangasta, josta ei nyt tällä erää oo kuvaa.

3. helmikuuta 2015

Ja viimeiset lahjahepat

 
Ensimmäisen rotu oli määrittelemätön, toinen oli new forest ja kolmas welsh A.

Nyt on helmikuun tenttisesonki korkattu ja geenitekniikan tentti takana (voi kyllä, se oli just niin kammottava miltä se kuulostaaki). Seuraavaks miulla on pari viikoa aikaa tehdä tän kuun tilaukset valmiiksi ja sit pääsenki taas riutumaan tenttikirjojen pariin. Helmikuun parille viimoselle viikolle on mukavat viis tenttiä tiedossa, enkä haluu vielä tässä vaiheessa ees aatella, kuin monta sataa sivua niiden koealueet on. Can't wait.....

Ens viikolla olis tarkotus lähtee käymään pienellä shoppailureissulla Tallinnassa, saas nähä mitä kaikkea sieltä löytyy! Miulla on paha aavistus, että pankkitilini ei tule pitämään tästä matkasta.